sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kuin pumpulissa




Terveisiä Tahkolta, lumisateen ja pikkupakkasen keskeltä!
Ajoimme tänne eilen ystäväperheemme kanssa. Jo saapuessamme saimme iloksemme todeta, että lunta todellakin riittää, ja kuin varmuuden vuoksi sitä on tullut lisää koko tämän päivän, ison osan viime yöstäkin. Mahtavatkohan mukana olevat koirakaverimme edes muistaa, milloin ovat viimeksi uponneet hankeen, kuten eilen iltalenkillä. Voi sitä riemua, kun kaverukset saivat viilettää vapaina pitkin järven jäätä :)

Aamupalan jälkeen suuntasin ladulle. Voi, miten olinkaan odottanut sitä! Kävin aiemmin viikolla huollattamassa sukseni ja muutoksen edelliseen kyllä huomasi. Luistosta voin tinkiä, mutta pitoa pitää olla, muuten menee hermo :) Tämän tason hiihtäjälle pitoteipit ovat loistava ratkaisu. Olin yksin liikenteessä muiden nautiskellessa laskettelurinteistä, joten valitsin turvallisen jääladun. Ei vaaraa eksymisestä tai liian jyrkistä ylämäistä ;) Jäällä oleva lumi riitti pohjaksi kunnon laduille, mistään ei oikeastaan tiennyt olevansa järvellä. Tai no, se, että pystyin näkemään kilometrien päähän sekä meno- että tulosuuntaan, antoi tietysti vihiä asiasta.




Tiedä, oliko suurin osa porukasta valinnut laskettelun vai pelästynyt lumisadetta, mutta joka tapauksessa laduilla oli todella hiljaista. Välillä tuntui kuin olisin kulkenut pumpulissa! Kaikkialla hiljaista ja valkoista. Hiljaisuuden rikkoi vain omien suksieni suhina ja harvakseltaan ohi ajavan moottorikelkan ääni. 

Kävin pikaisesti kääntymässä rinnekahvilassa, jossa seurueemme miehet istuivat kahvikupposilla, ja suuntasin sen jälkeen takaisin ladulle. Sen verran kovan hien olin saanut pintaan, etten viitsinyt ottaa riskiä palelemisesta. Viimeiset viisi kilometriä pääsin hiihtämään tuoreella, latukoneen juuri vetämällä, koskemattomalla ladulla. Parempaa ei voisi toivoa!



Niin ihanaa ja terapeuttista kuin yksin hiihtäminen onkin, en malta odottaa, että huomenna saan ystävästäni hiihtoseuraa. Suunnitelmanamme on käydä nauttimassa keittolounas saaressa. Niin kivaa! Kunhan vaan kroppani ei ole tämänpäiväisestä lähes 15 kilometristä aamulla ihan kauhuissaan ;)







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti